Yhteiskunta edistämään terveyttä

Suomalaisten parantunut elintaso on tuonut mukanaan tukun terveydellisiä ongelmia, joiden ratkaisemiseen tulisi ryhtyä valtiotasolta saakka entistä voimallisemmin. Pikaruokakulttuurin tuoma energiamäärä, tietokone- ja konsolipelien passivoittava vaikutus, fyysisesti helpottunut työnteko ja alkoholin lisääntynyt käyttö ovat osasyynä elintasosairauksien huimaan lisääntymisen. Tutkimuksen mukaan lähes puolella yli 45-vuotiaista miehistä ja joka kolmannella naisella on aikuistyypin diabetes tai sen esiaste. Puolet kaikista diabeetikoista eli jopa 200 000 suomalaista sairastaa tyypin 2 diabetesta tietämättään. Lisäksi tutkituista miehistä oli lihavia tai ylipainoisia 74 prosenttia ja naisistakin 67 prosenttia.

Vääristyneen ruokakulttuurin aiheuttama ylipaino ihmisten vyötäröillä aiheuttaa pahoinvointia ihmisille itselleen ja kasvattaa myös yhteiskunnalle isoa laskua lisääntyvien sairauksien ja työkyvyttömyyden takia. Ihmisten ruokailutottumuksiin tulisi voida vaikuttaa ja siihen tarvitaan muutakin kuin ihmisten oma motivaatio. Elämäntapamuutos vaatii myös ympäristön tukea ja valitettavasti ainakin yhteiskunnan kannustus terveisiin tottumuksiin on kovin vähäistä. Monet tietävät kuinka vaikeata on painon pudotus, saati sitten kokonainen elämäntaparemontti.

Kannustava verotus keinoksi

Ruokakaupassa käydessä huomaa parin kympin olevan nykyään pieni raha. Pienipalkkaisena kolmen lapsen isänä olen välillä ihmeissäni siitä rahamäärästä, jonka kuukausittain joutuu ruokaan sijoittamaan. Olen huomannut myös, että terveysruokien ostajat saavat usein maksaa hieman extraa terveellisestä ravinnostaan. Se ei mielestäni ainakaan kannusta ostamaan terveellistä ruokaa.  Viimeisin muistamani yhteiskunnallinen ohjaus liittyi oluen hinnan alentamiseen. Se kannustaa ennemminkin remontoimaan terveelliset elämäntavat juopotteluksi.

Ruuan verotuksen alennus on viime aikoina ollut esillä. Se olisi viisasta tukisi laajasti tavallisten kansalaisten elämää, parantaisi lapsiperheiden taloudellista asemaa sekä helpottaisi köyhyysrajalla elävien ihmisten arkea. Verotuksella voitaisiin kannustaa terveisiin ruokailutottumuksiin alentamalla varsinkin terveyttä edistävien einesten verotusta. Esimerkiksi rasvaisten ja sokeripitoisten tuotteiden vero voisi olla nykyisellä tasolla, mutta terveyttä edistävien ruokien veroprosentti pudotettaisiin. Tulisi perustaa asiantuntijaryhmä, joka jakaa tuotteet useampaan verotusryhmään niiden terveysvaikutteisuuden perusteella. Näin valtio voisi tukea terveellisiä tapoja ja ehkäistä yhteiskuntamme sairastumista.

Ajoissa aloitetuilla ennaltaehkäisevillä toimilla vältetään diabeteksen ja muiden kansantaloudelle kalliiden sairauksien lisääntymistä. Tällä menolla suomalainen sairaanhoitojärjestelmä murtuu laajenevan diabeteksen ja lihavuuden kaksoisepidemian taakan alla ilman tehokkaita ehkäisevän kansanterveystyön toimia.