Liikunta osaksi elämää

Kansanterveyden heikentyminen epidemian lailla lisääntyvien elintasosairauksien myötä on muodostunut keskeiseksi haasteeksi, jolla on laajat vaikutukset hyvinvointiin ja talouteen sekä kansainväliseen kilpailukykyymme. Terveyden ongelmat eivät ole enää vain vanhemman väestön riesa, vaan enenevässä määrin myös lasten ja nuorten keskuudessa tavataan vakavia elitasosairauksia, kuten tyypin 2 diabetesta.

Elintasosairaudet johtuvat pitkälti vääristyneistä elintavoista, joissa liikunnan osuus on pieni ja toisaalta energian saanti on liiallista. Toisin sanoen passiiviset harrastukset tietokoneiden ja pelikonsolien parissa keskeytyy vain siksi aikaa, kun käydään syömässä tuplahampurilaiset. Makeisethan voi napostella pelin aikana.

Liikuntaan panostettava

Suomalaisia on kannustettava terveiden elämäntapojen pariin. Se on koko yhteiskunnan etu niin yksilön kuin valtionkin näkökulmasta tarkasteltuna. Kuntien liikuntatarjonta on pidettävä hyvänä ja monipuolisena, jotta jokaisella olisi mahdollisuus löytää itselleen sopiva liikuntamuoto. Vapaaehtoistyötä seuroissa tulee tukea kaikin mahdollisin keinoin. Seuratoiminnan arvokasta työtä varsinkin lasten ja nuorten parissa on kyettävä ylläpitämään ja kehittämään.

Koulujen liikuntatunteja pitää lisätä. Siitä on tutkimusten mukaan etua myös teoreettisten aineiden oppimiseen. Liikuntatunneilta tulisi oppilaille määrätä myös "läksyjä", kuten muistakin aineista. Näin voidaan syventää lasten tietoa ja kokemuksia liikunnasta ja urheilusta. Urheilua ja kilpailua syyllistetään usein aiheuttavan pahaa mieltä huonoille urheilijoille. Totuus on kuitenkin se, ettei liikuntatunneilla huonoja urheilijoita olekaan. Toisille koulumaailma ei vain tarjoa sitä sopivinta lajia. Monipuolinen tarjonta antaisi enemmän onistumisen elämyksiä ja yhä useampi lapsi löytäisi lajin, jossa viihtyy. Lajejahan luulisi riittävän.

KOE

LIIKUN-

NAN

ILO