Kirjallinen kysymykseni hallitukselle Nokian vesikriisistä ja peruspalveluministeri Paula Risikon vastaus:  

Nokian vesijohtoverkko-ongelmien selvittäminen ja hallituksen kriisivalmius

Nokian kaupungissa on kuluneen viikon aikana tapahtunut vesijohtoverkon käytössä suuronnettomuuden tasoinen virhetoiminto: jätevettä on päässyt vesijohtoverkostoon. Kaupungin viranomaiset eivät ole tiedottaneet asiasta riittävän nopeasti kansalaisille, joten kriisi on pitkittynyt ja levinnyt. Tuhannet ihmiset ovat sairastuneet juotuaan saastunutta vettä. Poikkeustilanne saattaa kestää vielä pitkään.

Viranomaisten kriisivalmiudesta ja -tiedottamisesta on käyty asian tiimoilta paljon keskustelua. Viranomaisten hidas reagointi omalta osaltaan suurensi kriisiä, mutta toisaalta jälleen on tullut esille kysymys siitä, onko viranomaisilla riittävästi keinoja tiedottaa onnettomuuksista nopeasti. Massatekstiviestien teho on tunnustettu, mutta järjestelmää ei ole silti luotu.

Nokian tapaus on jälleen kerran nostanut esiin viranomaisten puutteelliset keinot suuronnettomuuksista tiedottamisessa. Viranomaisilla on velvollisuus tiedottaa ja kansalaisilla on oikeus saada tietoa mahdollisimman nopeasti ja luotettavasti.

Kriisin jälkihoito saattaa venyä viikkojen pituiseksi. Taloudelliset kustannukset tulevat olemaan huomattavia, eikä Nokian kaupunki pysty selviytymään niistä yksin.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten hallitus on varautunut auttamaan Nokian kaupunkia vesikriisin selvittämisessä ja erityisesti sen jälkihoidossa, koska on selvää, ettei kaupunki yksin pysty selviytymään sairastuneiden kaupunkilaisten hoidosta ja jopa viikkoja kestävistä vesihuollon ongelmista,

onko hallitus varautunut antamaan taloudellista tukea kriisistä selviytymiseksi ja

aikooko hallitus kasvattaa kriisivalmiutta ja -tiedottamista esimerkiksi rakentamalla massatekstiviestijärjestelmän?

Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 2007

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Marko Asellin /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 538/2007 vp:

Miten hallitus on varautunut auttamaan Nokian kaupunkia vesikriisin selvittämisessä ja erityisesti sen jälkihoidossa, koska on selvää, ettei kaupunki yksin pysty selviytymään sairastuneiden kaupunkilaisten hoidosta ja jopa viikkoja kestävistä vesihuollon ongelmista,

onko hallitus varautunut antamaan taloudellista tukea kriisistä selviytymiseksi ja

aikooko hallitus kasvattaa kriisivalmiutta ja -tiedottamista esimerkiksi rakentamalla massatekstiviestijärjestelmän?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Nokian kaupungin vesikriisi on ollut Nokian kaupungin asukkaille ja kaupungin elinkeinoelämälle merkittävä takaisku. Valtion hallinnon ja Nokian kaupungin yhteistyötä on tehostettu tilanteen hoitamiseksi. Nokian terveyskeskus on heti epidemia alusta lähtien hoitanut ja ohjannut potilaita yhteistyössä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin (Tampereen yliopistollinen sairaala) kanssa. Suurin osa potilaista on hoidettu terveyskeskuksessa, mutta merkittävä osa erityisesti lapsipotilaista on hoidettu Tampereen yliopistollisessa sairaalassa. Kansanterveyslaitoksen infektioepidemiologian osasto ollut yhteydessä Nokian terveyskeskukseen ja antanut ohjeita potilaiden hoitoon, hygieeniseen toimintaan ja potilasnäytteiden ottoon liittyvissä kysymyksissä. Kansanterveyslaitoksen ympäristöterveyden osasto on ohjannut ja auttanut Nokian kaupungin terveydensuojeluviranomaista ja vesilaitosta muun muassa verkoston desinfioinnin mitoittamisessa sekä vesinäytteenotossa ja niiden analysoinnissa. Lisäksi Tampereen yliopistollisesta sairaalasta sekä Kansanterveyslaitokselta on ollut infektiolääkäreitä ja hygieniahoitajia avustamassa Nokian terveyskeskuksessa potilaiden hoidossa ja potilastietojen keräämisessä sekä tiedottamisessa. Tämän lisäksi täydellisen vedenkäytön kiellon aikana Puolustusvoimat avustivat Nokian kaupunkia vedenjakelussa sosiaali- ja terveysministeriön virka-apupyyntöön perustuen.

Epidemian vaikutuksia tullaan selvittämään monin eri tavoin ja muun muassa vesihuollon kriisiviestintää pyritään kehittämään mahdollisimman nopeasti. Epidemiasta tullaan tekemään sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen mukainen epidemiaselvitys, jonka laatimiseen Kansanterveyslaitos osallistuu aktiivisesti. Puolustustaloudellisen suunnittelukunnan alaisuudessa toimiva Vesihuoltopooli on päättänyt käynnistää vesihuollon kriisiviestintää koskevan ohjeen laatimisen ja Sosiaali- ja terveysministeriö Ympäristöterveyden erityistilanneoppaan uusimisen. Tämän lisäksi Onnettomuustutkintakeskus asettaa tutkintalautakunnan Nokian onnettomuuden selvittämiseksi.

Mahdollinen valtion taloudellinen osallistuminen Nokian kunnalle aiheutuneisiin ylimääräisiin kustannuksiin tulisi arvioida Nokialle aiheutuneiden kustannusten selvittyä. Mikäli valtion tuen tarve katsotaan tarpeelliseksi, tulisi sen mitoituksessa ottaa huomioon mm. vastuuvakuutuksista saatavat korvaukset. Valtio on kriisin aikana antanut tilanteiden edellyttämää tukea.

Vuoden 2004 Aasian suuronnettomuuden jälkeen liikenne- ja viestintäministeriö selvitti matkapuhelimien kautta tapahtuvan viranomaistiedottamisen järjestelyä eli nk. massatekstiviestien käyttöönottoa. Vuoden 2005 aikana tehtiin tarvittavat lainsäädäntömuutokset sekä tekninen suunnittelu. Tämän jälkeen järjestelmän kehittäminen on ollut keskeytyneenä, koska millään viranomaisella ei ollut osoittaa siihen tarvittavaa rahoitusta. Massatekstiviestijärjestelmän kehittämisestä ei ole luovuttu, joskaan suunnitelmia ei ole päivitetty. Viranomaisvaroitusten pääkanava ovat radiot sekä hätätiedotteiden osalta 2008 alusta myös televisio. Liikenne- ja viestintäministeriön tavoitteena on kehittää järjestelmiä siten, että viranomaisvaroitukset voitaisiin tulevaisuudessa toimittaa väestölle kaikkien sähköisten vastaanottimien kautta.

Helsingissä 27 päivänä joulukuuta 2007