Lapsiköyhyydestä

Veljekset Kai ja Aapo seisovat jään reunalla ja katselevat jääkiekkoharjoituksia, jossa on pari kaveria mukana. Parinkymmenen pojan joukko seuraa valmentajansa ohjeita ja ottavat treeneistä kaiken ilon ja hyödyn irti. Peli on vauhdikasta, mutta pelaajien asianmukaiset varusteet estävät loukkaantumiset. Kai ja Aapo haluaisivat mukaan, mutta heiltä puuttuvat mailoja lukuun ottamatta kaikki muut varusteet. Lisäksi 2000 euron kausimaksut on veljesten yksinhuoltajaäidille mahdoton maksaa, kesän futistreenien 300 euron kausimaksukin oli liikaa. Veljekset jäivät silloinkin seuratoiminnan ulkopuolelle. Jääkiekkotreenit loppuivat, joten kaverit vapautuivat. Kai ja Aapo toivovat pääsevänsä kylään kaverillensa, jotta saisivat pelata ”pleikalla” NHL-peliä. Lisäksi kaverin mukava äiti tarjoaa joskus herkkuja veljeksille. Se on luksusta, koska kotona ei ole pelikoneita ja ruokanakin on aina samaa, hernekeittoa tai makaronia.

Kai ja Aapo ovat kuitenkin yksinhuoltajaäitinsä silmäteriä. Pojat ovat kaikki, mitä äiti omistaa ja minkä vuoksi hän jaksaa yrittää arjessaan. Äiti haluaa antaa rakkailleen turvatun, mahdollisuuksia täynnä olevan kivan lapsuuden. Niin kivan, kun se 10 000 euron vuosituloilla on mahdollista. Käytännössä se tarkoittaa vain välttämättömien elintarvikkeiden hankintaa, ja lahjoituksena saaduilla leluilla ja pelivälineillä harrastamista.

Kain ja Aapon tilanne ei ole harvinaista Suomessa. Lapsiperheiden suhteellinen köyhyys on kasvanut ja asema tulonjaossa on heikentynyt. Köyhyysrajan alapuolella arvioidaan elävän noin 150 000 lasta. Heikoimmin ovat pärjänneet yksinhuoltajaperheet, pienten lasten perheet ja monilapsiset perheet. Lapsiperheiden köyhyyden taustalla on työttömyyttä, osa-aika- ja pätkätyöllisyyttä, työmarkkinoilta syrjäytymistä ja pienipalkkaisuutta.

Tämä vuosi on Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuosi, jossa EU -maat toteuttavat sitä omilla kansallisilla ohjelmillaan. Vuonna 2007 valmistui Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisen verkoston EAPN -Finin toimenpideohjelma, jossa on 43 toimenpide-ehdotusta lapsiperheiden köyhyyden torjumiseksi. Siinä todetaan myös, että julkisella vallalla on käytettävissään runsaasti keinoja, joilla lapsiperheiden köyhyyttä voidaan merkittävästi vähentää. Kysymys on ennen kaikkea siitä, löytyykö riittävästi poliittista tahtoa puuttua lapsiperheiden heikentyneeseen tilanteeseen tulonjaossa.

Kehotan porvarihallitusta perehtymään tähän selvitykseen ja ryhtymään toimenpiteisiin köyhyyden poistamiseksi. Mikä esimerkiksi veropolitiikassa tarkoittaa täydellistä kelkan kääntämistä.

Marko Asell

(Kolumni Uutispäivä Demarissa 25.1.2010)

 

 

KIRJALLINEN KYSYMYS

Destian henkilöstön asema

Eduskunnan puhemiehelle

Valtion tienrakennusyhtiö Destia Oy irtisanoo 220 työntekijää tämän ja ensi vuoden aikana. Irtisanotuiksi on joutunut useita lähellä eläkeikää olevia vuosikymmeniä palvelleita henkilöitä, joiden on vaikea työllistyä viimeisiksi työvuosikseen. Asia aiheuttaa heille suuria henkilökohtaisia ongelmia talouteen ja henkiseen vointiin. Yhtiö on luvannut tukea irtisanottuja uudelleen sijoittamalla. Mitä se käytännössä tarkoittaa, jää nähtäväksi.

Koko vuoden Destiassa on myllännyt erikoinen toimintakulttuuri. Toimitusjohtaja on erotettu ja hän on rikoksista epäiltynä. Destian hallitus jätti paikkansa lokakuussa ja tilalle tuli virkamiesjohto. Valtion valvonta omassa yhtiössään on ollut vaatimatonta ja nyt eduskunta on oikeistohallituksen eittämänä hyväksynyt lain, joka mahdollistaa Destian myynnin.

Henkilöstö on erittäin huolissaan työpaikoistaan ja yhtiön tulevaisuudesta. STTK:n johto epäilee henkilöstön vähentämisen johtuvan tavoitteesta laittaa Destia myyntikuntoon. Tämä tarkoittaisi sitä, että valtion yksi keskeisistä infrastruktuureista, tienpito, siirtyisi yksityisille markkinoille.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Onko hallitus tietoinen Destiassa tapahtuvasta henkilöstön saneerausohjelmasta ja siitä johtuvasta henkilöstön pahoinvoinnista sekä onko hallitus hyväksymässä yhtiön myynnin, jos tällainen ehdotus uudelta toimivalta Destian hallitukselta tulee?

Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2009

Marko Asell /sd

 

 

KIRJALLINEN KYSYMYS

Luovan työn tekijöiden tekijänoikeus

Eduskunnan puhemiehelle

Ministeriö on valmistelemassa hallituksen esitystä työsuhdetekijänoikeusolettamasta tekijänoikeuslakiin. Työsuhdetekijänoikeusolettama koskisi kaikkia työsuhteessa tehtyjä teoksia, esim. näyttelijöiden tai muusikoiden esityksiä, kirjailijoiden kirjoja, näytelmiä, musiikkia ja toimittajien kirjoituksia.

Ehdotuksen johdosta luovan työn tekijöiden tekijänoikeutta heikennettäisiin niin, että työnantajille jäisi oikeus muunnella materiaalia ja myydä sitä eteenpäin täysin vapaasti. Tämä tarkoittaisi mm. sitä, että kaikkea näyttelijöistä kuvattua materiaalia voitaisiin hyödyntää rajattomia aikoja esim. erilaisissa mainoksissa, oheistuotteissa, kirjojen kuvituksessa tms. ilman, että näyttelijällä itsellään olisi mitään mahdollisuuksia vaikuttaa asiaan tai saada siitä korvausta.

Luovan työn tekijät pelkäävät, että käytännössä oikeudet ollaan ehdotuksessa siirtämässä työnantajille, vaikka siinä esitetäänkin, että työehtosopimuksissa voidaan määrätä tekijänoikeuksien käytöstä. Käytännössä tekijänoikeuden heikentäminen antaa mediayhtiöille paljon valtaa työntekijöihin nähden, jolloin sopiminen saattaa muotoutua saneluksi.

Musiikin alalla työskentelevien pelkona on koko järjestelmän sekoaminen, jolloin alan roolit ja sopimusrakenteet menevät päälaelleen. Myös lakiesityksen termillä ”rinnakkainen käyttöoikeus” pelätään aiheutettavan tekijälle taloudellista vahinkoa. Lisäksi muunteluoikeuden avulla voidaan taiteilijan työtä muokata vapaasti.

Ehdotus koetaan perustellun voimakkaasti työnantajapuolen tarpeilla, samalla työntekijäpuolen tarpeet sivuuttaen.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta suomalaisten luovan työn tekijöiden tekijänoikeudet teoksiinsa turvataan?

Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 2009

Marko Asell /sd

 

Tiedote 15.10.2009 

Kansanedustaja Marko Asellilta budjettialoite Nokian vanhainkodin rakennushankkeeseen

 

Kansanedustaja Marko Asell on esittänyt valtion vuoden 2010 budjettiin 1 500 000 euroa Nokian vanhainkodin rakennushankkeeseen. Nokian vanhainkoti on uudistamisen tarpeessa ja siihen on arvioitu tarvittavan ensi vuodelle noin 6 000 000 euroa. Hankkeeseen on anottu elvytysmäärärahaa, mutta tuloksetta. Hankkeen rakentaminen on kuitenkin työllistävä ja mikä tärkeintä vanhusten elinoloja parantava. Asell katsookin, että juuri tässä taloustilanteessa, jossa työttömyys on rakentamisen vähentymisen takia lisääntynyt rajusti, pitäisi rakentamista edistää valtion apurahoja suuntaamalla työllisyyttä parantaviin kohteisiin.

 

 

Tiedote 15.10.2009

Kansanedustaja Marko Asellilta budjettialoite Ylöjärven urheilutalon peruskorjaukseen

 

Kansanedustaja Marko Asell on esittänyt valtion vuoden 2010 budjettiin 600 000 euron määrärahaa Ylöjärven urheilutalon peruskorjaukseen. Muuttovoittoisen ja kuntaliitosten kautta voimakkaasti suurentuneen Ylöjärven kaupungin keskustan tuntumassa sijaitseva urheilutalo on remontin ja laajennuksen tarpeessa. Taloustilanteen ollessa tiukka, varsinkin kunnissa, tulisi Asellin mielestä erilaisin teemahankkein edistää ja aikaistaa myös tämänkaltaisia kohteita. Näin voidaan elvyttää rakentamista ja parantaa työllisyystilannetta. Urheilutalon kuntoon laittamisella olisi myönteisen työllisyyskehityksen lisäksi myös liikuntaa ja hyvinvointia lisäävä vaikutus Ylöjärvellä ja sen lähipiirissä vuosikymmeniksi eteenpäin.

 

 

Lapsiköyhyydestä

Sunnuntai 24.1.2010 klo 19:18

 

Veljekset Kai ja Aapo seisovat jään reunalla ja katselevat jääkiekkoharjoituksia, jossa on pari kaveria mukana. Parinkymmenen pojan joukko seuraa valmentajansa ohjeita ja ottavat treeneistä kaiken ilon ja hyödyn irti. Peli on vauhdikasta, mutta pelaajien asianmukaiset varusteet estävät loukkaantumiset. Kai ja Aapo haluaisivat mukaan, mutta heiltä puuttuvat mailoja lukuun ottamatta kaikki muut varusteet. Lisäksi 2000 euron kausimaksut on veljesten yksinhuoltajaäidille mahdoton maksaa, kesän futistreenien 300 euron kausimaksukin oli liikaa. Veljekset jäivät silloinkin seuratoiminnan ulkopuolelle. Jääkiekkotreenit loppuivat, joten kaverit vapautuivat. Kai ja Aapo toivovat pääsevänsä kylään kaverillensa, jotta saisivat pelata ”pleikalla” NHL-peliä. Lisäksi kaverin mukava äiti tarjoaa joskus herkkuja veljeksille. Se on luksusta, koska kotona ei ole pelikoneita ja ruokanakin on aina samaa, hernekeittoa tai makaronia.

Kai ja Aapo ovat kuitenkin yksinhuoltajaäitinsä silmäteriä. Pojat ovat kaikki, mitä äiti omistaa ja minkä vuoksi hän jaksaa yrittää arjessaan. Äiti haluaa antaa rakkailleen turvatun, mahdollisuuksia täynnä olevan kivan lapsuuden. Niin kivan, kun se 10 000 euron vuosituloilla on mahdollista. Käytännössä se tarkoittaa vain välttämättömien elintarvikkeiden hankintaa, ja lahjoituksena saaduilla leluilla ja pelivälineillä harrastamista.

Kain ja Aapon tilanne ei ole harvinaista Suomessa. Lapsiperheiden suhteellinen köyhyys on kasvanut ja asema tulonjaossa on heikentynyt. Köyhyysrajan alapuolella arvioidaan elävän noin 150 000 lasta. Heikoimmin ovat pärjänneet yksinhuoltajaperheet, pienten lasten perheet ja monilapsiset perheet. Lapsiperheiden köyhyyden taustalla on työttömyyttä, osa-aika- ja pätkätyöllisyyttä, työmarkkinoilta syrjäytymistä ja pienipalkkaisuutta.

Tämä vuosi on Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuosi, jossa EU -maat toteuttavat sitä omilla kansallisilla ohjelmillaan. Vuonna 2007 valmistui Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisen verkoston EAPN -Finin toimenpideohjelma, jossa on 43 toimenpide-ehdotusta lapsiperheiden köyhyyden torjumiseksi. Siinä todetaan myös, että julkisella vallalla on käytettävissään runsaasti keinoja, joilla lapsiperheiden köyhyyttä voidaan merkittävästi vähentää. Kysymys on ennen kaikkea siitä, löytyykö riittävästi poliittista tahtoa puuttua lapsiperheiden heikentyneeseen tilanteeseen tulonjaossa.

Kehotan porvarihallitusta perehtymään tähän selvitykseen ja ryhtymään toimenpiteisiin köyhyyden poistamiseksi. Mikä esimerkiksi veropolitiikassa tarkoittaa täydellistä kelkan kääntämistä.

Ei kommentteja.

Leimakirves heiluu

Keskiviikko 13.1.2010 klo 9:51

 

 

"Kaikki pois Suomesta ja ulkomailta" on Facebookissa perustettu ryhmä. Itselleni se kuulostaa liian radikaalilta, vaikka en tiedäkään, ketkä kaikki pitäisi poistaa kaikkialta. Sivusto parodioi ilmapiiriä, joka on viime aikoina voimistunut kun puhutaan maahanmuuttajista. Kiristyneitä asenteita on lisännyt turvapaikanhakijoiden määrän kasvu sekä uutisointi maahanmuuttajien tekemistä väärinkäytöksistä ja rikoksista. Viimeisimpänä Espoon Sellossa tapahtunut ammuskelu, jossa useita henkilöitä menehtyi kun maahanmuuttajataustainen sekopää avasi tulen.

 

Tilanne nosti kovan arvostelun Suomen maahanmuuttopolitiikkaa kohtaan. Nousi aiheellisia kysymyksiä surmaajan oleskeluluvasta, kun rikosten takia Suomen kansalaisuutta ei kuitenkaan myönnetty. Jälkiviisaasti voi kysyä, miksi kyseistä rikollista ei ole karkotettu jo silloin, kun suomalainen ex-tyttöystävä oli pakotettu hankkimaan itselleen turvamies uskaltaakseen elää kotimaassaan? Tapauksen johdosta nousee paljon kysymyksiä, joita on syytä ministeriössäkin pohtia.

 

Laajemminkin tarkasteltuna maahanmuuttopolitiikassamme on tarvetta kehittämiselle. Silti pysähdyn välillä ihmettelemään kaikkein innokkaimpien maahanmuuttokriitikkojen fanaattisuutta. Useimpia häiritsee nimenomaan tyypillisistä suomalaisista piirteistä poikkeavat ulkomaalaiset. Suurimmat ulkomaalaisryhmämme venäläiset ja virolaiset saavat olla rauhassa. Turvapaikanhakijat ovat yhä useampien hampaissa, vaikka juuri he tulevat meille alueilta, joissa inhimilliset olosuhteet elämiselle puuttuvat. ”Tervetuloa Vasili töihin, mutta sinä, Iranin Ahmed voit kääntyä, juuri yksi somali yritti jotain.”  Näin leimakirves viuhuu.

 

Kaikenlaiseen yleistämiseen kyllästyneenä kerron kaveristani Samadista, joka tuli Marokosta Suomeen -90 luvun alussa. Hän teki töitä, avioitui ja perusti perheen. Jo vuosia Samad on vaimonsa kanssa toiminut sijaisvanhempana kolmelle ongelmallisista suomalaisperheistä sijoitetulle lapselle. Samad on ohjannut myös lasten iltapäiväkerhoja ja judotreenejä pitkään. Soitin Samadille ja kysyin, mitä mieltä hän on Sellon tapauksesta ja muodissa olevasta leimaamisesta. ” Ei pidä kaikkia leimata jonkun hullun takia. Surmaaja olisi pitänyt karkottaa jo ajat sitten, kaikille sama laki, ja sitäkin pitäisi kiristää.” Sanoo tiukkana Samad, tavallinen maahanmuuttaja.

Ei kommentteja.

energia- ja kiinteistöverot nousevat

Keskiviikko 1.4.2009 klo 14:35

Asuminen kallistuu kun maan hallitus kiristää energian verotusta ja kiinteistöverotusta. Yrityksiltä poistettu ”kelamaksu” tuo valtion kassaan 1,1 mrd euron aukon, jota paikataan mm. energiaveroilla. Kevyen ja raskaan polttoöljyn verotasot noin kaksinkertaistuvat, mikä lisää lämmityskustannuksia. Kotitalouksien sähkövero lähes kaksinkertaistuu 1,7 senttiin kilowattitunnilta.

Käytännössä se laskelmien mukaan tarkoittaa sitä, että keskimääräisessä sähkö- ja öljylämmitteisessä omakotitalossa asuminen kallistuu noin 200 euroa vuodessa. Näillä korotuksilla kerätään valtion kassaan noin 750 miljoonaan euroa, joista 235 miljoonaa koituu kotitalouksien maksettavaksi. Reilu 500 miljoonaa energiaveroista jää teollisuuden maksettavaksi, joka toivon mukaan ei lisää lopputuotteiden kuluttajahintoja.

Monet omassa kodissa asuvat maksavat asuntovelkaa, jota asuntojen kallistuneiden hintojen ja rakentamisen kallistumisen myötä on saattanut kertyä paljonkin. Energiaverotuksen nosto lisää maksupainetta ja epävarmuus työpaikan pysymisestä aiheuttaa monille otsaryppyjä. Maan hallituksen päätös nostaa kiinteistöveroja lisää asumisen kustannuksia entisestään.

Suomen omakotiliitto on ottanut hyvin kriittisen kannan hallituksen päätökseen nostaa kiinteistöveron ala- ja ylärajoja. Omakotiliitto toteaa, että tällaiset esitykset eivät kuulu kannustaviin toimenpiteisiin ja vaikutukset tässä taloudellisessa tilanteessa ovat päinvastaisia. Suomea ahdistavassa lamassa tarvitaan kannustavia toimenpiteitä, jotta yhteiskunnassa syntyy taloudellista toimeliaisuutta myös asumisen ja rakentamisen sektorille. Talouden pyörät tulee saada pyörimään ja talous kasvusuuntaan, kiinteistöveron kiristäminen ei edusta näitä tavoitteita, viestittää omakotiliitto.

Hallituksen esityksessä vakinaisen asunnon kiinteistöveron alaraja nousee 0,22 prosentista 0,32 prosenttiin. Se pakottaa 184 kuntaa nostamaan veroprosenttiaan.

Ei kommentteja.

Pääministeri rauhoittui

Keskiviikko 11.3.2009 klo 17:04

Pääministeri Matti Vanhanen on vihdoin palautunut Rukan hiihtoretkestään. Selvästi rankasta hiihtoretkestään toipunut Pääministeri on luovuttanut ja perääntynyt vaatimuksestaan nostaa eläkeiän alarajaa 65 vuoteen. Matti on nyt leppynyt, eikä ole enää ärtynyt ilmeisesti hiihdosta aiheutuneiden traumojen takia. Hän jätti kuitenkin takaportin sille, että hallitus tulee palaamaan kysymykseen vielä tämän hallituskauden aikana. Tämän varalta on syytä olla tökkimästä kepillä tämän karhun takapuolta. Siksi tarjoan muutaman vinkin, jos kohtaa Matin luonnossa.

 

Eli, jos hiihtoretkelläsi näet pääministeri Matti Vanhasen vielä hiihtämässä jossain päin Suomea, niin ole kuin et huomaisikaan häntä, hiljennä omaa hiihtovauhtiasi ja vetäydy hissukseen latua antaen. Älä tee mitään nopeita liikkeitä. Anna Matin suksia omaa vauhtiaan ohitse. Voit toki rauhallisella äänellä huikata "hyvin luistaa" -kannustukseen hänelle. Tärkeää on pysyä rauhallisena, eikä missään nimessä saa ainakaan lähteä ohittamaan Mattia samalla kovasti "latua" huutaen. Se nimittäin herättää hänen saalistusviettinsä ja Matti lähtee hampaat irvessä ja läähättäen perääsi. Mikäli pääset vielä karkuun ja olet Mattia vanhempi, niin voit olla varma ettet näe eläkepäiviäsi. Parempi siis antaa latua ja olla suututtamatta vaikka Matilla kuinka lipsuisi.

Tätä varoitusta tulee soveltaa myös kalastus- ja metsästysharrastusten parissa. Huolehdi aina siitä, että esittelet samassa seurueessa olevalle Matille pienimpiä kalojasi, ei koskaan suurempaa kuin pääministerin onkimat. Mikäli näin kuitenkin vahingossa käy, niin paras keino korjata tilanne on turvautua samaan kuin Kekkosen kanssa hänen valtakaudellaan, eli sukeltaa ja kiinnittää Matin onkeen kauppahallin kalaosastolta ostettu kymppikiloinen kirjolohi. Muussa tapauksessa Matti ärtyy ja sinä lähdet työmaaltasi suoraan saattohoitoon.

Sorsametsällä taas kannattaa varautua Matin ampumien ohilaukausten aikana pudottamaan helikopterista pari strutsia. Tyytyväisenä myhäilevää Mattia voi sitten kehaista, että kuinka kukaan ei ole aiemmin yhdellä laukauksella ampunut kahta lintua. Ja vieläpä niin suurta. Jos Matti ihmettelee, miten strutsit voi lentää, niin kehu vaan että: "olet sinä Matti sellainen saalistaja, että niiden oli pakko. Mutta onneksi sait ammuttua ne alas, etteivät pääse eläkkeistä nauttimaan."

Ei kommentteja.

Tiukkaa tavaraa

Torstai 26.2.2009 klo 18:21

Itsensä oppositio

 

Ulkomaalaislaki hyväksyttiin lähes yksimielisesti keskiviikkona. Äänestystulos 161-5 oli murskaava. Vain perussuomalaisten ryhmä vastusti lakia. Aikaisempaan lakiin verrattuna keskeisin muutos on tilapäisellä oleskeluluvalla olevien ulkomaalaisten mahdollisuus työntekoon, eli mahdollisuus osallistua yhteiskuntamme rakentamiseen työtä tekemällä. Oppia alusta asti toimimaan maassa maan tavalla. Tätä Perussuomalaiset siis vastustivat. EU:sta eroamisen jälkeen tärkeintä omaa tavoitettaan.

Puheenjohtaja Soinin retoriikassa on jo pitkään vaadittu ulkomaalaisten ohjaamista töihin ja elämään maassa maan tavalla. Se on ollut ihan oikeaa asiaa. Itsekin maahanmuuttokriittisenä kannatan sitä.
Nyt kun lähes koko eduskunta on samaa mieltä muokaten lakia työllistämisen mahdollistamiseksi, niin nämä änkyräpopulistit vastustavat lakia! Siis vastoin puolueensa omia periaatteita.

Kysymys kuuluukin miksi? Ja tätä kannattaa Perussuomalaisten äänestäjänkin pohtia.

Vastaus: Se oli Perussuomalaisten tähän asti epätoivoisin yritys kasvattaa kannatustaan muukalaisvihamielisyyden kustannuksella. Soini ja kumppanit ovat näköjään arvioineet äänestäjänsä NIIIN tupauunoiksi, etteivät he tajua edes omia tavoitteitaan, puhumattakaan lain yksinkertaisemmastakaan sisällöstä. Perussuomalaisten ryhmä tuudittautuu siihen strategiaan, että aina kun jossain sanotaan sana maahanmuuttaja, huudetaan vaan että VASTUSTAN! Ja sitten heti
käännetään katse kannatusgalluppiin, jota käsiä hieroen ja virne naamalla ihastellaan. Säälittävintä on se, että media on nyt vasta hieman huomautellut perussuomalaisten politiikan onttoudesta. Nyt kun
ollaan huomattu, että persujen nousu syökin enemmän Kepun kannatusta kuin demareiden, niin kupla saatetaan laatumedian toimesta puhkaista. Käytävillä kuuluu jo huhua, että jos tällä politiikalla persut vielä kannatustaan nostaa, niin joku tekee lakiesityksen pienestä palikkatestistä ennen äänestyskoppiin pääsyä.

p.s. Tuntuu muuten eriskummalliselta ajatella, että perussuomalaisten kuvailemat laiskat ja työtä vieroksuvat maahanmuuttajat tulevat varmaan jatkossa äänestämään heitä, koska perussuomalaiset vastustivat työmahdollisuuden avaamista.

8 kommenttia .